Kollageeni – söisitkö?

Minulta kysytään usein kasvohoidon yhteydessä, olisiko nykyisin niin muodikkaista syötävistä kollageenivalmisteista hyötyä ihon hoidossa.

fullsizeoutput_304a
Kollageeni on kehomme tukikudoksen yleisin säiemäinen proteiini. Sitä on kaikkialla kehossamme. Ihon lisäksi sitä on luissa, rustoissa, jänteissä ja elinten ympärillä. Kollageenisäikeiden tehtävä on pitää kudokset joustavina ja toimintakykyisinä. Ihon kuivapainosta kollageenia on n.70 %. Kollageenisäikeen vetolujuus on uskomaton. Sana onkin peräisin kreikasta, ja tarkoittaa ”liimaamuodostava”. Ei ole olemassa yhtä ainoaa kollageenia, vaan tutkijat ovat löytäneet keostamme peräti 28 erilaista kollageenia.
 
Ihmisen luontainen kollageenintuotanto alkaa hidastua pikkuhiljaa jo noin 25-vuotiaana. Samalla kollageenisäikeen rakenne heikentyy. Kollageenin väheneminen hidastaa nivelten, jänteiden, rustojen ja ihon uusiutumista ja joustavuutta. Kollageenisäikeiden sokeroituminen (glykaatio, lue tarkemmin tästä) muuttaa niiden koostumuksen kovaksi ja hauraaksi. Glykaatioprosessi ilmenee terävinä juonteina ja ihon kimmoisuuden alentumisena. Sitten vielä kollagenaasientsyymin tuotanto lisääntyy, mikä ei sekään tässä yhteydessä ole hyvä asia. Kollagenaasientsyymi näet pilkkoo vanhenevia kollageeniketjuja (siivotaan vanhaa pois uuden tieltä) eli vähentää niiden määrää entisestään…..  No voi hemmetti sentään! Onko mitään tehtävissä?!?!

Proteiini, jonka (ruoassa tai lisäravinteena) syömme, pilkkoutuu ruoansulatuksessa peptideiksi ja niistä aminohapoiksi, joista kehomme valmistaa uusia proteiineja, siis myös kollageeneja, mitä nyt missäkin eniten tarvitaan. Syömällämme kollageenilla (kuin muillakaan ravintoaineilla) ei ole kyljessään osoitelappua tyyliin ”tämä kollageeni pitää toimittaa ihoon”, vaan lähetys puretaan ja osaset toimitetaan milloin mihinkin ”tehtaaseen”, missä nyt raaka-aineesta sattuu olemaan huutavin pula.

Laadukkaimmat kollageenivalmisteet on hydrolisoitu, eli käsitelty siten, että kollageeni on pilkottu jo valmiiksi pienemmiksi peptidiketjuiksi. Tällaiset ketjut voivat periaatteessa imeytyä ohutsuolesta verenkiertoon, mutta eivät ne silti päädy sellaisenaan esimerkiksi ihon kollageeniksi tai edes osaksi sen valmistusta. Saattaa olla, että ne pystyvät kuitenkin stimuloimaan kollageenituotantoa, eli innostamaan soluja tuottamaan lisää kollageenia. Mutta missä kehon osassa? Sitä ei oikein ole vielä pystytty kiistatta todistamaan.

Liiallisella kollageenin saamisella (syömisellä) on omat vaaransa. Nykytiedon mukaan 2-10g päivässä ei vielä aiheuta haittaa, mutta määrä sisältää tietysti myös normiruoasta saatavan kollageenimuotoisen proteiinin (lähteitä liha, kala ja liivate). Kun saanti on pitkään yläkantissa, alkaa ilmetä ongelmia: sydän-ja munuaisfibroosia, maksakirroosia ja arpien keloidisoitumista. Kaikki nuo siis liiallista arpikudoksen muodostumista!

Kollageenipuutos taas ilmenee esimerkiksi keripukkina: hampaat irtoavat, luut pehmenevät ja verisuonet pettävät.  MUTTA, keripukin  saa, jos kollageenituotanto hiipuu. Ja se hiipuu, ellet saa tarpeeksi C-vitamiinia, joka on välttämätön tarveaine kollageenitehtailussa. 

Kertaamattakin lienee tiedossasi, että auringon UV-säteet vaurioittavat kollageenisäikeitä, samoin tekee tupakan myrkkyaineet sekä glykaatio (eli se sokeroituminen). Oletko varmasti huolehtinut näiden välttämisestä ensisijaisena ihon kollageenisäikeiden hyvinvoinnin edistämisoperaatioissasi? Oletko aivan varma, että haluat syödä lisäksi kollageenivalmisteita?

Mitä jos panostaisitkin C-vitamiinin saantiin? Vesiliukoisena vitamiinina se poistuu nopeasti kehosta, joten yliannostuksen vaara on minimaalinen. C-vitamiinia pitäisikin itseasiassa annostella kehoon pitkin päivää. Aikuisten suositeltu päivittäinen maksimisannos on 2000mg. Esimerkiksi itselläni näkyy olevan purkki C-vitamiinitabletteja, joita voisin vedellä neljä per päivä saavuttaakseni maksimin. Jos nyt söisin kaksikin. Yhden aamulla, toisen päivällä (iltaan piristävää C-vitskua ei kannata jättää). Samaan 1000mg:n annokseen pääsisin myös popsimalla 20 appelsiinia (siis päivässä, ja maksimiin päästäkseni pitäisi mussuttaa 40…).

C-vitamiini osallistuu kehomme proteiinien aineenvaihduntaan, eli sitä tarvitaan proteiinien – myös kollageenin – valmistukseen. Lisäksi C-vitamiini on tärkeä antioksidantti; se ehkäisee solujen hapettumista. Antioksidanttisten ja biosynteettisten ominaisuuksiensa lisäksi C-vitamiinilla on tärkeä tehtävä immuunipuolustuksessamme. Se auttaa myös kasvikunnan tuotteista saatavan raudan imeytymisessä. Riittävä C-vitamiinin saanti suojelee sairauksilta, kuten nyt vaikka siltä kaukaa haetulta keripukilta…

Suhtaudun hiukan skeptisesti myöskin ihovoiteiden kollageeneihin. Proteiini on näet sen verran suuri molekyylinen aine, ettei se pysty läpäisemään ihon suojakuorta. Se ei siis imeydy tarpeeksi syvälle auttaakseen kollageenisynteesissä. Sen sijaan käännyn ihonhoidossakin C-vitamiinin puoleen (klikkaapa tästä).

Varsin tehokasta, jos vesiliukoinen vitamiini on laboratoriossa muutettu rasvaliukoiseen muotoon. Ja varsinkin, jos se pystytään imeyttämään ihoon tuoreeltaan.

Bioline Jatòn De-Ox C Evolution on hoitolinja, jossa kolmen erimuotoisen C-vitamiinin yhdistelmä  suurina pitoisuuksina stimuloi kollageenisynteesiä, kosteuttaa ja edistää ihon kiinteyttä. Iho kirkastuu ja tuntuu silkkiseltä jo yhden hoitokerran jälkeen ja kotihoitotuotteet suorastaan koukuttavat.

Voi vitsit, kun päästäisiin äkkiä tekemään sullekin DEOX -hoitoja!

fullsizeoutput_2ff0
kuvat: pixabay